tutkain

tutkain

Digitaalista kiekkogolfia

Tuttu tilanne monen kesälajin harrastajalle: harjoitella tekisi mieli talvellakin, mutta paukkupakkaseen ei ole meneminen. Näin on myös suosiotaan nopeasti nostaneen frisbeegolfin kanssa. Hurjimmat golfarit kiertävät väyliä lunta ja jäätä uhmatenkin, mutta jos ajatus hieman kylmäverisemmästä kiekon liidättämisestä ei viehätä, löytyy tätä tarkoitusta varten muutama vaihtoehto myös olohuonetta varten.

On helpompaa löytää karannut kiekko synkästä umpimetsästä kuin laillinen versio Innovan muinaisesta pelistä

Ennen peleihin sukeltamista on hyvä avata sitä, millaisia asioita harrastaja saattaa peliltään vaatia. Frisbeegolf lajina on perusperiaatteeltaan yksinkertainen, ideana kun on pallogolfin tapaan vain toimittaa peliväline väylän päädyssä odottavaan koriin mahdollisimman vähillä heitoilla. Hienosäätö alkaa, kun aletaan puhumaan rysty- ja kämmenheittojen eroista, puttaamisesta, kiekkojen liitoradoista, hyzer- ja anhyzer-kulmista ja vaikka mistä.

Frisbeegolf-kiekko nimittäin liitää varsin eri tavalla normaaliin rantakiekkoon verrattuna. Aloittelijan käsissä kiekko kiitää ensin muutaman metrin ylös ja sen jälkeen kaartaa voimakkaasti vasemmalle, parhaassa tapauksessa bumerangina lähtöpaikalleen päätyen. Hyzer- ja anhyzer-heitoilla vaikutetaan kiekon lentorataan, ensin mainitulla kiekko lähetetään voimakkaasti kätisyydestä riippuen kiekon kääntösuuntaan ja jälkimmäisellä kiekko yritetään saada kääntymään toiseen suuntaan. 

Vähemmän yllättävästi juuri kiekot ovat varsinkin harrastuksen alkuvaiheessa suuressa roolissa, niitä kun löytyy lukuisilta eri valmistajilta, kaiken värisinä ja kokoisina. Kolmeen pääryhmään jaetut kiekot – driverit, midrange-kiekot ja putterit – ovat keskenään hurjan erilaisia. Niinpä heittoa varten on valittava oikeanlainen, omalle heittotyylille ja taitotasolle sopiva kiekko.

Mainos

Koska kiekot näyttelevät suurta osaa, on vähän hämmentävää että toistaiseksi ainoasta virallista lisenssiä kantavasti frisbeegolf-pelistä on kulunut aikaa jo 14 vuotta. 1999 julkaistu Innova Disc Golf sisälsi kourallisen Innovan virallisia kiekkoja ja oikeita ratoja. Ammattilaiset pelistä kuitenkin puuttuivat. Innovan pelissä suurin ongelma on sen saatavuus. On helpompaa löytää karannut kiekko synkästä umpimetsästä kuin laillinen versio Innovan muinaisesta pelistä. Muutaman löytämäni ruutukaappauksen perusteella peli vaikuttaa mekaniikaltaan aika tavalliselta golf-peliltä, mitä nyt pallon tilalla on frisbee.
Innovan pelin jälkeen frisbeegolf katosi videopeleistä kokonaan useaksi vuodeksi ja elpyi oikeastaan vasta Nintendo Wiin julkaisun myötä. Toden totta, Wii-pelureilla on rutkasti kiekkogolfausta valittavanaan, mutta laatu on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta todella kehnoa. Useimmissa Wii-talouksissa kiekko lentänee Wii Sports Resortin parissa, tulihan peli myöhemmin konsolin mukana. Wii Sports Resortin frisbeegolfaus ei ole laisinkaan kehno esitys, heittämisessä on mukavasti tuntumaa ja heittoa saa suunnattuakin tarpeeksi. Kiekkoja on tarjolla normaalit kolme kappaletta, joista tosin midrange-kiekko on aika tarpeeton kapistus. Suurin heikkous urheilukeskuksen frisbeegolf-radalla ovat korit, joita ei ole laisinkaan. Niiden sijaan kiekkoa paiskotaan omituisille maalialueille. Rata katsotaan selvitetyksi, kunhan kiekon saa lentämään kyseisen alueen läpi. Tämän vuoksi Sports Resortin golfaus on viihdyttävyydestään huolimatta aivan liian helppoa.

Toiseen ääripäähän pääsee golfaavan tiikerin kanssa. Tiger Woods-pelisarja esitteli frisbeegolfin Wiillä vuonna 2009 Motion Plus-tuella varustettuna. Pga Tour 10 muutti sarjan pelitapaa Wiille sopivaksi, tehden pelistä samalla täysverisen golf-simulaation. Frisbeegolf noudatti samaa simulaatiomaista lähestymistapaa, vaikka olikin vain minipelinä muun pelin ohessa. Niin kauan kuin Tiger Woods roikkui PGA-pelien kansikuvana, myös ohjaustapaa hiottiin paremmaksi ja tiikerin viimeiseksi jääneessä, vuosilukua 2012 kantaneessa pelissä golfaus niin pallolla kuin frisbeellä oli jo todella tarkaksi hiottua. Tiikereissäkään ei lisenssejä löydy, minkä vuoksi heittäjät ja kiekot ovat geneerisiä ja väylätkin pallogolf-ratoja. Silti Tiger Woodsit ovat parasta frisbeegolfia mitä markkinoilta tällä hetkellä löytyy. Vuoden 2012 painos on saatavilla myös PS3:lle Move-tuella varustettuna. Sääli että frisbeegolf putosi tuoreemmista PGA-peleistä kokonaan pois.

PS3 tarjoaa myös vielä yhden varteenotettavan vaihtoehdon. Sports Champions –kokoelmasta löytyy nimittäin myös frisbeegolf eikä lainkaan pöllömpi sellainen. Sports Championsin väylät ovat nipun realistisimmat niin sijaintinsa kuin mittojensakin puolesta, esteitä on mukavasti ja radoissa haastetta. Heittäminen onnistuu hahmosta riippuen niin rystyllä kuin kämmenelläkin ja fysiikanmallinnuskin on oikein mainiota. Maalikorit ovat jostain kumman syystä tosin jättimäisen suuret, mutta muuten  Sports Championsin fribaaminen on oikein kivaa ajanvietettä. Ihan samanlaista fiilistä se ei silti tarjoa kuin realistisempaan heittämiseen keskittyvä Tiger Woods.

Vaan entäpä PC-miehet? Harmi kyllä on todettava, että tietokoneilijat joutuvat tyytymään kuppaisiin flash-viritelmiin, ellei sitten aiemmin mainittua Innovan muinaiskiekkoilua löydä jostain vahingossa. Miniclip-sivustolta löytyvä simppelisti nimetty Disc Golf on flash-peleille ominainen, köykäinen kahvitauontappaja. Neljästä kiekosta valitaan sopiva, vedetään hiirellä vauhtia ja pistetään lättyä pussiin. Väyilillä ei ole par-tuloksia, joten kilpailuelementti syntyy ainoastaan parhaan kokonaistuloksen saamisesta. Yksinkertaisesta luonteestaan huolimatta tai siitä johtuen Disc Golf on ihan mainiota viihdettä tylsiin hetkiin, mutta aitoa asiaa se ei silti korvaa likimainkaan.

Kunnianhimoisempaa viritelmää löytyy Shockwaven kotisivuilta, otsikolla Disc Golf Island. Tässä ilmaispelissä on jo reippaasti enemmän ideaa, grafiikatkin ovat kolmeulotteiset ja pelin sydämenä on ilmaiseksi nettipeliksi kattava uramoodi avattavine kiekkoineen ja muineen. Pelissä on jopa päivittäin vaihtuvat väylät, mikä lisää intoa palata pelin pariin uudestaankin. Itse peli on melkoinen fantasianäkemys aiheesta. Ilmassa kelluu pisteitä ja poweruppeja, väylät ovat toisinaan poskettoman pitkiä, kiekkoa pystyy ohjaamaan lennossa ja korit kiskaisevat kiekon magneettisesti sisuksiinsa. Näistä ja ankeasta ulkoasusta huolimatta fribasaarilla on kiva käydä silloin tällöin. Kestopelattavaksi ei tästäkään ole.

Niinpä jos rahat eivät riitä Kaliforniassa talvehtimiseen, paras vaihtoehto paukkupakkasille on Tiger Woodsin digitaaligolf ja siitäkin vuosimallit 2010-2012. Hyvänä puolena vanhemmat tiikerit maksavat käytettynä suurin piirtein golf-kiekon verran, kunhan laitteisto löytyy kotoa. Ja vaikka aitoa asiaa ei edes Tiikeri korvaa, pahimmat vieroitusoireet se kuitenkin lievittää. Sen lisäksi pelit ovat varsin mainiota bailuviihdettä!

Tero Kerttula



loading

Otsikot

The Lighthouse Painting

Second Quest

Off-Peak

Night Shift

Ilmainen Internet Arcade

Mass Effect: Paragon Lost

Komea Borderlands-kokoelma

Plug & Play

Vanhojen pelien surullisuus

Höme Improvisåtion

Star Wars: Dark Forces

Devs Play

Star Wars: X-Wing Miniatures Game - minialusten avaruussotaa

Moving Stories

Mega Man 1-9: Super Turbo Remix

Dobble - hoksottimien kilpajuoksu

Ultima 0: Akalabeth

Corto Maltesen ensiesiintyminen

Lionheadin luonnoskirja

Pelimusiikin aarrearkku

The Crew - erämaan kutsu

Oodi odottamiselle

Sivilisaation optimointia Nations-lautapelissä

Pelikoneiden sietämätön rumuus

Liberté, égalité, fraternité: Assassin's Creed Unity

Indiana Jones and the Fate of Atlantis

Älä liiku!

Borderlands: The Pre-Sequel - letkeää tiimiräiskintää

Civilization: Beyond Earth

Timantit ovat ikuisia

Love Letter - rakkauskirjeitä prinsessalle

Muumit Rivieralla

Olipa kerran elämä

Nörtin kymmenen parasta

Uusretro tulee, oletko valmis?

Angry Video Game Nerd: The Movie

KO2PC

Pelimusiikki ennen ja nyt

Rakkaudesta pelimuistoihin

Kaikki alkoi pingiksestä

MouseCraft-älypeli panee rotat ruotuun

Kiilteleviä animetissejä: Sakura Spirit

Minä, mainostaja

Kaunis luotihelvettiräiskintä: Danmaku Unlimited 2

Retrotyylillä leikittelevää 2D-räiskintää: Luftrausers

Lautapelipöydällä Camel Cup -uutuus

Trials Fusion

Grand Theft Anonymous

Sanahyökkäys

Pelimieshahmot

Soturin palkka

Caballerojen koitokset

Polte sielussain

Massayksinpelit

Suunnitelmataloutta

Pohjolan Lapsukset

Eläköön kyynärpäätaktiikka!

Lordien juonet

Autopornoa

Veritrippi

Sininen ja valkoinen pelihistoria

Kissat vastaan vampyyrit

Maailmojen sota

Hassut hurjat hirviöt

Varas tuli, varasteli

Synnin pesä

Tietäjien taistelu

Tiimipelit - osa 3: Ghost Stories

Tiimipelit - osa 2: Pandemic

Tiimipelit - osa 1: Battlestar Galactica

Muoviukot saarnaavat luovuutta taviksille

Taitovisailut

Gaunt’s Ghosts - karskeuden kuninkuusluokka

Robottirallia

Vampyyrilinnan täysremontti

Nörttihuumoria elämässä eksyneille

Robottilogiikkaa

Bittiavaruuden sankarit

Insinöörin Odysseia kohti onnea

Lautapelilahjat - osa 3

Lentävä tappajahai

Linkki nuoruuteen

Lautapelilahjat - osa 2

Nainen joka ei koskaan kasvanut aikuiseksi

Lautapelilahjat - osa 1

Megadrive-retro, osa 2

Knizian hitit - osa 3: Aavikon karavaanit

Ruotsalaiset kaivosmiehet

Omstart! Improvisoi!

Xcom: Enemy Within

Hobitin aika

Knizian hitit - osa 2: Samurai

Langenneen enkelin dramatiikka

Verta, suolenpätkiä ja videopelejä – osa 2: Modernia veripalttua

Tunarimaailmanloppu on lähellä

Verta, suolenpätkiä ja videopelejä – osa 1: Muinaiset verikarkelot

Knizian hitit - osa 1: Tigris & Euphrates

Terveisiä täältä etelästä!

Loogisesti ruutua ruudun perään

Megadrive-retro, osa 1