tutkain

tutkain

Edessä peltinen tulevaisuus

Kaukainen tulevaisuus kuuluu koneille. Orgaanisista vesisäkeistä muistuttavat vain vanhat uskomukset, jotka elävät enää hauraina jumalmyytteinä robottivähemmistön maailmankatsomuksessa. Rikki revityn jättömaan perinnökseen saaneet mekaaniset olennot ovat nousseet rengeistä isänniksi, kuolleen maailman valtiaiksi.

Audiovisuaalinen kakku kuorrutetaan laadukkaalla ääninäyttelyllä, jota ei välttämättä pienen budjetin indie-seikkailulta osaisi odottaa.

Suurin osa roboteista on kerääntynyt Metropoliin, ainoaan jäljelle jääneeseen kaupunkiin, jota legendat kuvaavat lasiparatiisiksi, jossa energiaa riittää kaikille halukkaille. Toiset koneet ovat valinneet kodikseen erämaan, jossa tuuli laulaa korroosion raiskaamissa rakenteissa ja tummat pilvet täplittävät punaista taivaankantta.

Kaukana Ihmisen selän takana asuva muistinsa menettänyt Horatio hakee lohtua olemassaoloonsa Ihmisen evankeliumista ja kunnostaa kodiksi kutsumaansa ikivanhaa avaruusalusta. Eräänä päivänä kaikki muuttuu, kun raskaasti aseistettu Kaavin hyökkää Horation kotiin ja varastaa aluksen energianlähteen. Varas on saatava kiinni ja varavirta päälle.

Tämä laukaisee tapahtumaketjun, jonka aikana Horatiolle paljastuvat hänen todelliset juurensa ja mitä jumaliksi nostetulle ihmisrodulle todellisuudessa tapahtui. Maailmanlopun jälkeisen kuvaston kulisseissa pohditaan yllättävän syviä teemoja aina uskonasioista ympäristökatastrofeihin ja olemassaolon tarkoitukseen.

Paluu tulevaisuuteen

Mainos

Primordia nappaa pihteihinsä heti alkutahdeissa. Matalan resoluution pikselitaide on kuin suoraan 1990-luvun seikkailupeleistä. Käsityönä työstetyt taustat tuovat elävästi mieleen Beneath a Steel Skyn. Häpeilemättömästi nostalgialla ratsastava grafiikka on kuin saari geneeristen polygonivänkyröiden meressä.

Taustalla soiva syntikkamusiikki on grafiikan tavoin tuulahdus seikkailupelimenneisyydestä ja se sopii pelin lohduttomaan yleisilmeeseen kerrassaan mainiosti. Audiovisuaalinen kakku kuorrutetaan laadukkaalla ääninäyttelyllä, jota ei välttämättä pienen budjetin indie-seikkailulta osaisi odottaa.

Yksikään pelin hahmoista ei ärsytä, ja jopa pakollinen jäniskevennys on saatu istumaan hyvin pelin melankoliseen tunnelmaan. Päähahmo Horation mukana leijuva apulaisrobotti Crispin laukoo seikkailun lomassa ihan stand up -tason perusläppää, joka keventää mukavasti pelin vakavaa ilmapiiriä.

Tunnelma jaksaa kantaa koko seikkailun läpi eikä pitkästyminen iske missään vaiheessa. Suuri kiitos tästä kuuluu paitsi vetävästi kirjoitetulle tarinalle, myös ääninäyttelijöille. Etenkin ikuisuuksia vanhan Horation ääntelyssä on iän mukanaan tuomaa karismaa. Logan Cunninghamin tupakanpolttama ääni on herkkua korville.

Ohjelmoitavaa logiikkaa

Tunnelmaltaan Primordia rokkaa, mutta seikkailu lipuu lähdöstä maaliin helposti yhden viikonlopun aikana. Erilaisia loppuja on puolenkymmentä erilaista ja osan pähkinöistä voi ratkoa haluamallaan tavalla. Valitettavasti valinnanvapaus ja vaihtelu eivät onnistu lisäämään pelin kokonaiskestoa.

Seikkailu ei tunnu missään vaiheessa pitkitetyltä, mutta lisääkin olisi maistunut. Mukavan loogiset pulmat tekevät etenemisestä vauhdikasta, mutta tämä heijastuu ikävästi kestoon. Ainoastaan muutamat lukusarjoja sisältäneet pulmat vaativat hieman ajatustyötä, mutta nämäkin ratkesivat kynän ja ruutupaperin avustuksella.

Kahden napin käyttöliittymä toimii sutjakasti, joskin inventaarion käpisteleminen on mutkikasta, kiitos erillisen ikkunan. Olisin arvostanut, jos esineet olisi saanut esimerkiksi hiiren rullaan ja ainoastaan tarvittavat yhdistelyt olisi hoidettu omassa ikkunassaan.

Inventaarionappulan vieressä olevaa karttaa oppii äkkiä arvostamaan, sillä sen kautta pääsee liikkumaan nopeasti paikasta toiseen. Olen erittäin kiitollinen, ettei lyhyeen peliin ole hankittu väkisin lisää mittaa juoksuttamalla pelaajaa pitkin tienoita.

Vaikka yhdessä vaakakupissa painaakin noin viiden tunnin vaatimaton kesto, pelisuunnittelu onnneksi tasapainottaa. Suunnittelutiimi ansaitsee papukaijanmerkin jo siitä, ettei mukana ole yhden ensimmäistäkään kuriirinakkia ja jokaisen pähkinän voi ratkaista maalaisjärjellä. Jos lanttu ei leikkaa, Crispin tuuppii oikeaan suuntaan. Primordia haluaa kertoa tarinan, jota pulmat tukevat.

Matka on lyhyt, mutta se on kauttaaltaan laadukas. 90-luvun seikkailupeliperinnölle syvään kumartava Primordia on katkeransuloinen kurkistus aikaan, jolloin ihmisiä ei enää ole. Pikselöityneen pintakiillon alta löytyy naksutteluseikkailu, joka panee ajattelemaan.

Juho Kuorikoski



loading

Otsikot

The Lighthouse Painting

Second Quest

Off-Peak

Night Shift

Ilmainen Internet Arcade

Mass Effect: Paragon Lost

Komea Borderlands-kokoelma

Plug & Play

Vanhojen pelien surullisuus

Höme Improvisåtion

Star Wars: Dark Forces

Devs Play

Star Wars: X-Wing Miniatures Game - minialusten avaruussotaa

Moving Stories

Mega Man 1-9: Super Turbo Remix

Dobble - hoksottimien kilpajuoksu

Ultima 0: Akalabeth

Corto Maltesen ensiesiintyminen

Lionheadin luonnoskirja

Pelimusiikin aarrearkku

The Crew - erämaan kutsu

Oodi odottamiselle

Sivilisaation optimointia Nations-lautapelissä

Pelikoneiden sietämätön rumuus

Liberté, égalité, fraternité: Assassin's Creed Unity

Indiana Jones and the Fate of Atlantis

Älä liiku!

Borderlands: The Pre-Sequel - letkeää tiimiräiskintää

Civilization: Beyond Earth

Timantit ovat ikuisia

Love Letter - rakkauskirjeitä prinsessalle

Muumit Rivieralla

Olipa kerran elämä

Nörtin kymmenen parasta

Uusretro tulee, oletko valmis?

Angry Video Game Nerd: The Movie

KO2PC

Pelimusiikki ennen ja nyt

Rakkaudesta pelimuistoihin

Kaikki alkoi pingiksestä

MouseCraft-älypeli panee rotat ruotuun

Kiilteleviä animetissejä: Sakura Spirit

Minä, mainostaja

Kaunis luotihelvettiräiskintä: Danmaku Unlimited 2

Retrotyylillä leikittelevää 2D-räiskintää: Luftrausers

Lautapelipöydällä Camel Cup -uutuus

Trials Fusion

Grand Theft Anonymous

Sanahyökkäys

Pelimieshahmot

Soturin palkka

Caballerojen koitokset

Polte sielussain

Massayksinpelit

Suunnitelmataloutta

Pohjolan Lapsukset

Eläköön kyynärpäätaktiikka!

Lordien juonet

Autopornoa

Veritrippi

Sininen ja valkoinen pelihistoria

Kissat vastaan vampyyrit

Maailmojen sota

Hassut hurjat hirviöt

Varas tuli, varasteli

Synnin pesä

Tietäjien taistelu

Tiimipelit - osa 3: Ghost Stories

Tiimipelit - osa 2: Pandemic

Tiimipelit - osa 1: Battlestar Galactica

Muoviukot saarnaavat luovuutta taviksille

Taitovisailut

Gaunt’s Ghosts - karskeuden kuninkuusluokka

Robottirallia

Vampyyrilinnan täysremontti

Nörttihuumoria elämässä eksyneille

Robottilogiikkaa

Bittiavaruuden sankarit

Insinöörin Odysseia kohti onnea

Lautapelilahjat - osa 3

Lentävä tappajahai

Linkki nuoruuteen

Lautapelilahjat - osa 2

Nainen joka ei koskaan kasvanut aikuiseksi

Lautapelilahjat - osa 1

Megadrive-retro, osa 2

Knizian hitit - osa 3: Aavikon karavaanit

Ruotsalaiset kaivosmiehet

Omstart! Improvisoi!

Xcom: Enemy Within

Hobitin aika

Knizian hitit - osa 2: Samurai

Langenneen enkelin dramatiikka

Verta, suolenpätkiä ja videopelejä – osa 2: Modernia veripalttua

Tunarimaailmanloppu on lähellä

Verta, suolenpätkiä ja videopelejä – osa 1: Muinaiset verikarkelot

Knizian hitit - osa 1: Tigris & Euphrates

Terveisiä täältä etelästä!

Loogisesti ruutua ruudun perään

Megadrive-retro, osa 1