tutkain

tutkain

Langenneen enkelin dramatiikka

Luciferin viimeinen elämä on omalaatuinen taidepläjäys. Tavallaan kyse on omaelämäkerrallisesta filosofointituokiosta Rax Rinnekankaan ja edesmenneen kirjailija Paavo Rintalan välillä. Ohjaajan ongelmat näytelmähahmon ymmärtämisessä, matkat Ranskaan ja Espanjaan sekä langennut arkkienkeli luovat puitteet yleville keskusteluille, joissa lienee elokuvan ydin.

Lucifer on luojan kaunein enkeli, joka aikanaan putosi paholaiseksi maan päälle. Nyt kun ihmiskunta on jo tarpeeksi paha, on Lucifer jäänyt työttömäksi. Niinpä Lucifer haluaa tulla ihmiseksi, ja löytää itsestään mystisen, uuden tunnetilan. Kuinkas muutenkaan, kyseessä on rakkaus. Missionsa toteuttamiseksi piruparka tarvitsee apuvoimia. Onneksi sopiva henkilö on käsillä.

Misha on teatteriohjaaja, joka on juuri alkanut työstää näytelmää runoilija Rainer Maria Rilkestä. Misha vain ei tahdo saada näytelmästä otetta, kukaan kun ei osaa tulkita runoilijaa oikein. Teatterin näyttelijä Laura tyrmistyy, kun ohjaaja pohtii, tarvitaanko mukaan ollenkaan Rilken suurta rakkautta, psykoanalyytikko-kirjailija Lou Andreas-Salometa.

Mishalla on myös ystävä, Pasha. Pasha on kirjailija, joka käy elämässään läpi murrosvaihetta. Kirjoissa kun ei enää tänä aikana kuuluisi olla juonta, joka ”paratiisin käärmeen lailla” houkuttelisi lukijaa pahoille teille. Pasha on päättänyt unohtaa ajan ja tilan rajat, ja elää sielunsa silmillä niin taiteilija Grünewaldin aikaa kuin Jeesuksen viimeisiä hetkiä Golgatalla. Saatuaan uuden, mullistavan kirjansa valmiiksi Pasha kuolee, mutta jää elämään ja keskustelemaan Mishan tunnetilana. Pasha jakaa aika-tila-jatkumon viisauksiaan milloin auton takapenkillä, milloin baarissa, ja silloin tällöin Misha näkee tämän myös kävelemässä kadulla. Pashan ja Luciferin avulla Misha aloittaa oman odysseiansa Rilke-näytelmän loppuunsaattamiseksi, ja löytää samalla Andreas-Salomen reinkarnaationkin. Katsojana suosittelisin kaikkia henkilöhahmoja ottamaan Zyprexaa.

Dramatiikkaa kerronnan keinoista ei puutu. Teos pursuaa merkityksellisiä taukoja ja lähikuvia näyttelijöiden kasvoista sekä pahaenteistä viulumusiikkia, ja repliikkien jälkeen kaikuu vähän väliä vaikuttaviksi tarkoitettuja kilahduksia mallia KLINNG – KLINNG – KLINNG.  Valitettavasti moisten tehosteiden ylikäyttö tuntuu alkuleffan aikana lähinnä tahattoman koomiselta, ja kun koomisuus on kulunut pois, jää jäljelle kyllästymisen tunne. On kuitenkin mainittava, että monet maisemat elokuvassa ovat kiitettävän kauniita, ja usva joen yllä ja metsissä ovat nättiä katsottavaa. Kirkas sopraano laulaa Rilken runoja, jotka tahdittavat elokuvan kulkua. Varsinaisena draamana lopputulos on kuitenkin kömpelö.

Yksi syy kömpelyydelle löytynee juuri omaelämäkerrallisuudesta. Misha on tietysti Rinnekankaan alter ego, ja Pasha kuvaa kirjailija Paavo Rintalan henkeä. Kun Lucifer poimii kaikista maailman äänistä juuri Mishan ja Pashan keskustelut, puhuttelee tämä Mishaa kovin merkityksellisesti: ”Ohjaajaksi erehtynyt”. Se, että Rinnekangas on sekä käsikirjoittanut, ohjannut, tuottanut että kuvannut elokuvan, ja vieläpä samaan syssyyn kirjoittanut prosessista kirjan, kertoo elokuvan tunnemerkityksestä tekijälleen. Tarinaa omistautumisesta ei kuitenkaan ole syntynyt.

Huolimatta elokuvan pohdiskelevasta laadusta katsojalle ei jää juuri mitään käteen. Rakkaus muuttuu käsitteenä entistä abstraktimmaksi, ja paholaisen työn jäljiksi maan päällä osataan nimetä lähinnä pyssyt ja kapitalismi. Tietenkään kaikkea ei tarvitse antaa valmiina Hollywood-leffojen tyyliin, mutta kun kauniit sanat jäävät pelkiksi kauniiksi sanoiksi vailla tarttumapintaa, ei syvällisyys ihan kuuhun asti riitä.

Katsojana suosittelisin kaikkia henkilöhahmoja ottamaan Zyprexaa.

ER


Mainos


loading

Otsikot

The Lighthouse Painting

Second Quest

Off-Peak

Night Shift

Ilmainen Internet Arcade

Mass Effect: Paragon Lost

Komea Borderlands-kokoelma

Plug & Play

Vanhojen pelien surullisuus

Höme Improvisåtion

Star Wars: Dark Forces

Devs Play

Star Wars: X-Wing Miniatures Game - minialusten avaruussotaa

Moving Stories

Mega Man 1-9: Super Turbo Remix

Dobble - hoksottimien kilpajuoksu

Ultima 0: Akalabeth

Corto Maltesen ensiesiintyminen

Lionheadin luonnoskirja

Pelimusiikin aarrearkku

The Crew - erämaan kutsu

Oodi odottamiselle

Sivilisaation optimointia Nations-lautapelissä

Pelikoneiden sietämätön rumuus

Liberté, égalité, fraternité: Assassin's Creed Unity

Indiana Jones and the Fate of Atlantis

Älä liiku!

Borderlands: The Pre-Sequel - letkeää tiimiräiskintää

Civilization: Beyond Earth

Timantit ovat ikuisia

Love Letter - rakkauskirjeitä prinsessalle

Muumit Rivieralla

Olipa kerran elämä

Nörtin kymmenen parasta

Uusretro tulee, oletko valmis?

Angry Video Game Nerd: The Movie

KO2PC

Pelimusiikki ennen ja nyt

Rakkaudesta pelimuistoihin

Kaikki alkoi pingiksestä

MouseCraft-älypeli panee rotat ruotuun

Kiilteleviä animetissejä: Sakura Spirit

Minä, mainostaja

Kaunis luotihelvettiräiskintä: Danmaku Unlimited 2

Retrotyylillä leikittelevää 2D-räiskintää: Luftrausers

Lautapelipöydällä Camel Cup -uutuus

Trials Fusion

Grand Theft Anonymous

Sanahyökkäys

Pelimieshahmot

Soturin palkka

Caballerojen koitokset

Polte sielussain

Massayksinpelit

Suunnitelmataloutta

Pohjolan Lapsukset

Eläköön kyynärpäätaktiikka!

Lordien juonet

Autopornoa

Veritrippi

Sininen ja valkoinen pelihistoria

Kissat vastaan vampyyrit

Maailmojen sota

Hassut hurjat hirviöt

Varas tuli, varasteli

Synnin pesä

Tietäjien taistelu

Tiimipelit - osa 3: Ghost Stories

Tiimipelit - osa 2: Pandemic

Tiimipelit - osa 1: Battlestar Galactica

Muoviukot saarnaavat luovuutta taviksille

Taitovisailut

Gaunt’s Ghosts - karskeuden kuninkuusluokka

Robottirallia

Vampyyrilinnan täysremontti

Nörttihuumoria elämässä eksyneille

Robottilogiikkaa

Bittiavaruuden sankarit

Insinöörin Odysseia kohti onnea

Lautapelilahjat - osa 3

Lentävä tappajahai

Linkki nuoruuteen

Lautapelilahjat - osa 2

Nainen joka ei koskaan kasvanut aikuiseksi

Lautapelilahjat - osa 1

Megadrive-retro, osa 2

Knizian hitit - osa 3: Aavikon karavaanit

Ruotsalaiset kaivosmiehet

Omstart! Improvisoi!

Xcom: Enemy Within

Hobitin aika

Knizian hitit - osa 2: Samurai

Langenneen enkelin dramatiikka

Verta, suolenpätkiä ja videopelejä – osa 2: Modernia veripalttua

Tunarimaailmanloppu on lähellä

Verta, suolenpätkiä ja videopelejä – osa 1: Muinaiset verikarkelot

Knizian hitit - osa 1: Tigris & Euphrates

Terveisiä täältä etelästä!

Loogisesti ruutua ruudun perään

Megadrive-retro, osa 1