tutkain

tutkain

Mega Man 1-9: Super Turbo Remix

Pelejä harvemmin tekee mieli tiivistää yhteen sanaan, mutta Mega Man: Revenge of the Fallen on kuin sanakirjamääritelmä pitkäjänteisyydelle.

Tarvitaan pitkäjänteisyyttä, kun faniprojektin työstö venyy kuuteen vuoteen, eikä ole takeita siitä, että oikeudet omistava pelitalo ei vetäisi lopputuloksesta piuhoja irti. Ennusmerkit ovat sinänsä hyvät, sillä Capcom ei ole koskenut Mega Man 9:n seuraajaksi tarkoitettuun Mega Man Unlimited -fanipeliin ja otti kaksi sarjaa yhdistävän Street Fighter X Mega Manin peräti suojiinsa. Yhtä kaikki, lienee hyvä ajatus napata Mega Man: Revenge of the Fallen talteen kovalle levylle. Lakipykälät ovat arvaamaton tekijä.

Pitkäjänteisyyttä tarvitaan paitsi pelin tekemiseen myös sen pelaamiseen. Revenge of the Fallen on nimittäin uskollinen Mega Manin kaaauuaaas ulottuville juurille. Turpiin tulee niin, että seinänaapurit ihmettelevät kirosanojen luovuutta, mutta se kuuluu asiaan. Ajan hengen mukaisesti fanipelistä löytyy Easy Mode, mutta se muuttaa pelikokemuksen täysin. Mega Manissa on aina ollut kyse haasteiden kärsivällisestä kukistamisesta, eikä Revenge of the Fallen tee poikkeusta. Päinvastoin, se laittaa MM-taidot (pelkkää masokismia ilman sadismia!) kestävyystestiin.

Sama ja kuitenkin eri

Revenge of the Fallen on hieno kunnianosoitus kasibittisille Mega Man -peleille. Lähdemateriaalia kunnioitetaan siinä määrin, että nähdäkseni lähes kaikki viholliset, robottimestarit ja ympäristöt on kierrätetty vanhoista peleistä. Palikat saattavat olla antiikkisia, mutta eipä tuo haittaa, sillä niistä sekoitetut kentät ovat täysin uusia ja poikkeavat flow'ltaan olennaisesti esikuvistaan.

Mainos

Revenge of the Fallenin tarkoituksena on tehdä kaikki vanha paremmin ja varsinkin ISOMMIN. Kentät ovat huomattavasti pidempiä kuin MM-peleissä yleensä ja sisältävät runsaasti vaihtoehtoisia reittejä. Ensimmäinen tehtävä onkin paikallistaa piilotetut Rush-päivitykset ynnä muut. Sen jälkeen riittääkin sitten tekemistä, kun yrittää löytää sen parhaan reitin pomovastuksen luo ja tuurilla vielä kukistaa tämän. Se on jälleen keskimääräistä Mega Man -peliä mutkikkaampaa, sillä E-tankkeja on harvassa ja robottimäästerit ovat sitkeitä. Sellaisella ihanan raivostuttavan kekseliäällä tavalla.

Ihmettelin aluksi, miksi Megis-peleille niin elintärkeistä Robot Master -pomoista on valittu mukaan B-osastoa: Yamato Man, Star Man, ööh, Toad Man? Sitten muistin vanhan viisauden, jonka mukaan vain huonoja hahmoja, pelejä, elokuvia ja niin edespäin kannattaa tehdä uusiksi, sillä vain niitä on mahdollista parantaa. Kakkos- ja kolmososan pomokermalla varustettuna Revenge of the Fallen olisi kenties ollut hitikkäämpi, mutta myös turvallisempi ja siten tylsempi kokemus.

Revenge of the Fallenin hienous onkin juuri siinä, miten se näyttää ja tuntuu täysin vintage-Megikseltä, mutta on todellisuudessa oma, erilainen itsensä. MM-peleissä on yleensä kyse tiukoista, tiiviistä puristuksista. RotF on enemmän tutkimusmatkailua, kokeiluja, pitkän matkan kestävyysjuoksua. Henkilökohtaisesti suosin enemmän ytimekkäämpää suunnittelua (siksi suosikkini sarjasta on Mega Man 9, lajinsa mestariteos), mutta en voi olla kunnioittamatta tekijöiden visiota. Tämä peli vaatii sitä hemmetin pitkäjänteisyyttä ja niin on hyvä!

Revenge of the Fallen on totta puhuen niin lähellä autenttista Mega Man -peliä, että se kelpaisi kaupalliseen levitykseen lähes sellaisenaan. (Ei sillä, että se tarvitsisi hintalappua ollakseen vakavasti otettava, ihmiset vain ovat yleensä epäluuloisia ilmaisviihdettä kohtaan.) Ainoa merkittävä tyylimoka on MIDI-remiksauksista koostuva soundtrack. Biisit ovat sinänsä ihan ok, mutta soundit ovat yksinkertaisesti väärät, Ja niin, jotkin kentistä ovat mielestäni jo epämiellyttävän hankalia, mutta se menee jo makuasioista kiistelyyn.

Fanipelit harvoin saavuttavat sen suurempaa yleisöä, vaikka välillä aihetta olisikin. Kuuden vuoden uurastuksen voisi palkita vaikka lataamalla Mega Man: Revenge of the Fallenin tästä linkistä ja päästämällä ilmoille muutaman ärräpään, kun se yksi hyppy oli taas millistä kiinni tai kun pomohuoneeseen astuessa on energiapalkista vain rippeet jäljellä.

Perkeleen perkele, kun tämä vaan toimii!

Aleksandr Manzos



Traileri

loading

Otsikot

The Lighthouse Painting

Second Quest

Off-Peak

Night Shift

Ilmainen Internet Arcade

Mass Effect: Paragon Lost

Komea Borderlands-kokoelma

Plug & Play

Vanhojen pelien surullisuus

Höme Improvisåtion

Star Wars: Dark Forces

Devs Play

Star Wars: X-Wing Miniatures Game - minialusten avaruussotaa

Moving Stories

Mega Man 1-9: Super Turbo Remix

Dobble - hoksottimien kilpajuoksu

Ultima 0: Akalabeth

Corto Maltesen ensiesiintyminen

Lionheadin luonnoskirja

Pelimusiikin aarrearkku

The Crew - erämaan kutsu

Oodi odottamiselle

Sivilisaation optimointia Nations-lautapelissä

Pelikoneiden sietämätön rumuus

Liberté, égalité, fraternité: Assassin's Creed Unity

Indiana Jones and the Fate of Atlantis

Älä liiku!

Borderlands: The Pre-Sequel - letkeää tiimiräiskintää

Civilization: Beyond Earth

Timantit ovat ikuisia

Love Letter - rakkauskirjeitä prinsessalle

Muumit Rivieralla

Olipa kerran elämä

Nörtin kymmenen parasta

Uusretro tulee, oletko valmis?

Angry Video Game Nerd: The Movie

KO2PC

Pelimusiikki ennen ja nyt

Rakkaudesta pelimuistoihin

Kaikki alkoi pingiksestä

MouseCraft-älypeli panee rotat ruotuun

Kiilteleviä animetissejä: Sakura Spirit

Minä, mainostaja

Kaunis luotihelvettiräiskintä: Danmaku Unlimited 2

Retrotyylillä leikittelevää 2D-räiskintää: Luftrausers

Lautapelipöydällä Camel Cup -uutuus

Trials Fusion

Grand Theft Anonymous

Sanahyökkäys

Pelimieshahmot

Soturin palkka

Caballerojen koitokset

Polte sielussain

Massayksinpelit

Suunnitelmataloutta

Pohjolan Lapsukset

Eläköön kyynärpäätaktiikka!

Lordien juonet

Autopornoa

Veritrippi

Sininen ja valkoinen pelihistoria

Kissat vastaan vampyyrit

Maailmojen sota

Hassut hurjat hirviöt

Varas tuli, varasteli

Synnin pesä

Tietäjien taistelu

Tiimipelit - osa 3: Ghost Stories

Tiimipelit - osa 2: Pandemic

Tiimipelit - osa 1: Battlestar Galactica

Muoviukot saarnaavat luovuutta taviksille

Taitovisailut

Gaunt’s Ghosts - karskeuden kuninkuusluokka

Robottirallia

Vampyyrilinnan täysremontti

Nörttihuumoria elämässä eksyneille

Robottilogiikkaa

Bittiavaruuden sankarit

Insinöörin Odysseia kohti onnea

Lautapelilahjat - osa 3

Lentävä tappajahai

Linkki nuoruuteen

Lautapelilahjat - osa 2

Nainen joka ei koskaan kasvanut aikuiseksi

Lautapelilahjat - osa 1

Megadrive-retro, osa 2

Knizian hitit - osa 3: Aavikon karavaanit

Ruotsalaiset kaivosmiehet

Omstart! Improvisoi!

Xcom: Enemy Within

Hobitin aika

Knizian hitit - osa 2: Samurai

Langenneen enkelin dramatiikka

Verta, suolenpätkiä ja videopelejä – osa 2: Modernia veripalttua

Tunarimaailmanloppu on lähellä

Verta, suolenpätkiä ja videopelejä – osa 1: Muinaiset verikarkelot

Knizian hitit - osa 1: Tigris & Euphrates

Terveisiä täältä etelästä!

Loogisesti ruutua ruudun perään

Megadrive-retro, osa 1