tutkain

tutkain

Night Shift

Night Shift on eittämättä omalaatuisin näkemys autoilugenrestä, mitä olen koskaan kohdannut. Koko peli tapahtuu yhdellä öisellä aavikolla, jossa tiet kiertävät ikuista kehää. Eikä tässä ajeta kilpaa, vaan ratkotaan puzzleja, joista osa on hyvinkin kryptisiä.

Eli jotain, mitä olen pitkään odottanut.

Aina välillä tulee harmiteltua, miten jotkut lajityypit ovat jumittuneet tiettyyn yksinpelikokemukseen. Minua kiinnostaisi syventyä esimerkiksi beat 'em upien maailmaan, mutta miksi pelirunko on lähes aina jokin variaatio arcadesta? Ja ne hahmot ja niiden taustatarinat, yksi ei helvetti -hiiri ei riitä mihinkään! Miksei tappelurunkoa voi liittää vaikka roolipelahtavaan tarinaan (Jade Empire) tai edes hillitä vähän sitä tyylittömyyttä ja tuoda mukaan pitkäkestoisempi kampanja (One Must Fall: 2097)?

Sama juttu ajopeleissä. Tykkään virtuaalihuristella virtuaaliautoilla, mutta pelkkä kliininen Grand Prix tai kilpavarustelu ei vain innosta. Ei edes silloin, kun kuskeina on putkimiehiä, sinisiä siilejä ja muita piripäitä. Antakaa minulle parempi kehys sen kivan perustekemisen ympärille!

Night Shift ei ole mikään autoilujen Planescape: Torment sekään, itse asiassa se ei ole edes järin onnistunut peli. Siinä on kuitenkin sitä harvoin nähtyä Yritystä.

Kaikki lähtee siitä, että auto on kulku-, ei kilpaväline. Vain muutamassa kohtaa peliä pitää osata oikeasti ajaa kunnolla. Se onkin hyvä, sillä Night Shiftin ajotuntuma on kiltisti sanottuna [POISTETTU]. Jostain kertoo se, että kontrollit on sidottu WASDiin, eikä niitä voi vaihtaa.

Ajamisen hurman sijaan Night Shift keskittyy arvoituksiin, jotka ovat kunnon Simon's Quest -kyykyttäjiä. Ensimmäinen arvoitus onkin ylipäätänsä niiden löytäminen. Night Shiftin aavikko nimittäin elää: sama tienpätkä voi yhteen suuntaan ajettuna vain toistaa itseään loputtomiin, kun taas toiseen ajettuna johtaa kokonaan uuteen paikkaan. Edes valot päällä yössä ei näe kuin joitain metrejä eteenpäin, joten eteneminen tapahtuu yleensä yrityksen ja erehdyksen kautta. Onneksi alueet ovat keskimäärin aika kompakteja.

Puzzlet liittyvät aina tavalla tai toisella valoon, onhan pelin tavoitteena tuoda takaisin kadonnut aurinko. Juju on usein Night Shiftin unenomaisen logiikan tavoittamisessa, ei niinkään arkijärkeilyssä. Jos jostain löytyy rykelmä oudosti aseteltuja lyhtypylväitä, älä mieti, miksi ne ovat siinä, vaan sitä, mitä niillä voi tehdä. Pulmat ovat sinänsä yksinkertaisia, mutta niihin saa hyvin niukasti vihjeitä. Oman kokemukseni oli, että joko ne hurahtavat läpi heittämällä tai hyydyttävät täysin. Tämä ei ole se peli, josta etsiä tasapainoista kokemusta.

Kolho ajotuntuma, hämärät puzzlet ja ysäri-sharewarelta näyttävät grafiikka ovat yhdistelmä, joka todennäköisesti karkottaa pois ison osan yleisöstä. Yhdessä ne kuitenkin luovat myös todella vängän ilmapiirin, jota on turha etsiä muualta. Vaikka kyse on selvästi yhden hengen pienpeliprojektista, jonka olisi voinut viedä paljon pidemmälle (ja viimeistellymmin!), huomasin kaipaavani lisää läpipeluun jälkeen. Arvoituksellinen tunnelma ja ongelmanratkonta tuntuivat ratin takaa koettuna todella tuoreelta jutulta.

Night Shift irtoaa Steamista vitosella ja sen suhaa parissa tunnissa läpi. Matka on yhtä mutkaa ja kuoppaa, mutta se idea! Tässä pimeydessä Night Shiftin omintakeisuus valaisee kuin pieni aurinko.

Aleksandr Manzos

Mainos


loading

Otsikot

The Lighthouse Painting

Second Quest

Off-Peak

Night Shift

Ilmainen Internet Arcade

Mass Effect: Paragon Lost

Komea Borderlands-kokoelma

Plug & Play

Vanhojen pelien surullisuus

Höme Improvisåtion

Star Wars: Dark Forces

Devs Play

Star Wars: X-Wing Miniatures Game - minialusten avaruussotaa

Moving Stories

Mega Man 1-9: Super Turbo Remix

Dobble - hoksottimien kilpajuoksu

Ultima 0: Akalabeth

Corto Maltesen ensiesiintyminen

Lionheadin luonnoskirja

Pelimusiikin aarrearkku

The Crew - erämaan kutsu

Oodi odottamiselle

Sivilisaation optimointia Nations-lautapelissä

Pelikoneiden sietämätön rumuus

Liberté, égalité, fraternité: Assassin's Creed Unity

Indiana Jones and the Fate of Atlantis

Älä liiku!

Borderlands: The Pre-Sequel - letkeää tiimiräiskintää

Civilization: Beyond Earth

Timantit ovat ikuisia

Love Letter - rakkauskirjeitä prinsessalle

Muumit Rivieralla

Olipa kerran elämä

Nörtin kymmenen parasta

Uusretro tulee, oletko valmis?

Angry Video Game Nerd: The Movie

KO2PC

Pelimusiikki ennen ja nyt

Rakkaudesta pelimuistoihin

Kaikki alkoi pingiksestä

MouseCraft-älypeli panee rotat ruotuun

Kiilteleviä animetissejä: Sakura Spirit

Minä, mainostaja

Kaunis luotihelvettiräiskintä: Danmaku Unlimited 2

Retrotyylillä leikittelevää 2D-räiskintää: Luftrausers

Lautapelipöydällä Camel Cup -uutuus

Trials Fusion

Grand Theft Anonymous

Sanahyökkäys

Pelimieshahmot

Soturin palkka

Caballerojen koitokset

Polte sielussain

Massayksinpelit

Suunnitelmataloutta

Pohjolan Lapsukset

Eläköön kyynärpäätaktiikka!

Lordien juonet

Autopornoa

Veritrippi

Sininen ja valkoinen pelihistoria

Kissat vastaan vampyyrit

Maailmojen sota

Hassut hurjat hirviöt

Varas tuli, varasteli

Synnin pesä

Tietäjien taistelu

Tiimipelit - osa 3: Ghost Stories

Tiimipelit - osa 2: Pandemic

Tiimipelit - osa 1: Battlestar Galactica

Muoviukot saarnaavat luovuutta taviksille

Taitovisailut

Gaunt’s Ghosts - karskeuden kuninkuusluokka

Robottirallia

Vampyyrilinnan täysremontti

Nörttihuumoria elämässä eksyneille

Robottilogiikkaa

Bittiavaruuden sankarit

Insinöörin Odysseia kohti onnea

Lautapelilahjat - osa 3

Lentävä tappajahai

Linkki nuoruuteen

Lautapelilahjat - osa 2

Nainen joka ei koskaan kasvanut aikuiseksi

Lautapelilahjat - osa 1

Megadrive-retro, osa 2

Knizian hitit - osa 3: Aavikon karavaanit

Ruotsalaiset kaivosmiehet

Omstart! Improvisoi!

Xcom: Enemy Within

Hobitin aika

Knizian hitit - osa 2: Samurai

Langenneen enkelin dramatiikka

Verta, suolenpätkiä ja videopelejä – osa 2: Modernia veripalttua

Tunarimaailmanloppu on lähellä

Verta, suolenpätkiä ja videopelejä – osa 1: Muinaiset verikarkelot

Knizian hitit - osa 1: Tigris & Euphrates

Terveisiä täältä etelästä!

Loogisesti ruutua ruudun perään

Megadrive-retro, osa 1