tutkain

tutkain

Sininen ja valkoinen pelihistoria

Kollega Kuorikosken kotimaisen peliviihteen historian suurteos on valmis. Tutkaimesta kirjoitustauolla ollut toimittaja päätti tarttua haasteeseen, jota jostain syystä ei ole vielä tallennettu loogisena kokonaisuutena samojen kansien väliin ennen Sinivalkoista pelikirjaa, joka ehtii kauppoihin sopivasti kotimaisen pelituotannon 30-vuotisjuhlavuodeksi. Kun jykevä, kahvipöytäteoksen kokoluokkaa oleva kovakantinen kirja on kourassa, huomaa ihmettelevänsä, miksi vasta nyt. Miten on mahdollista että on todella ollut tarpeen odottaa vuoteen 2014 tämän kulttuuri- ja taloushistorian käsittelyä vakavasti otettavana tietoteoksena? Kirjoja on ollut tarjolla niin työväen raittiusliikkeistä kuin kotimaisen taidelasin kultakaudestakin (joka ilmeisesti, muuten, sijoittuu 50-luvulle) mutta satoja ihmisiä jo 90-luvulla työllistänyt teollisuuden haara on jäänyt täysin ilman tietoteospanosta. Eikä sen julkaiseminen ollut herran vuonna 2014, alan liikuttaessa miljardiluokan liikevaihtoakaan, aivan yksinkertaista. Pienkustantamo Fobosin ja joukkorahoitusmallin turvin kirja on nyt kuitenkin lukijoiden yöpöydillä. Ja hyvä niin, sillä teos täyttää tarpeellisuuden suutaroimat saappaat laadukkaasti.

Pelialamme historia käsitellään aikakausittain. Kuorikoski on jakanut kirjan lukuihin siten, että aikakausia käsitellään teeman mukaan, esimerkiksi WAP-buumi sekä ensimmäisten kotitietokoneiden aika ovat saaneet omat kappaleensa. Kullekin historian jaksolle on omistettu aikalaiskuvauksenomainen osuus haastatteluineen. Osuudet ovat pääosin erinomaisen viihdyttäviä, etenkin niiden henkilöiden ja tarinoiden osalta, jotka eivät ole edes harrastajapiireissä tallentuneet jälkipolville.  Loppuosa kirjan sivuista on omistettu sille osalle pelihistoriaa, jonka väitän olevan kotimaiselle kulttuurihistoriankirjoitukselle merkittävintä tällä vuosikymmenellä. Kirjaan on nimittäin koottu lähes jokainen kotimaassa julkaistu pelituote, pois lukien puhtaat mainos- ja tuoteviritykset. Huomautettakoon, että Tikkurilan Painter Boy on kuitenkin ansaitusti mukana. Lukijat huomaavat mobiilipelien merkityksen kotimaiselle viihdeteollisuudelle viimeistään silloin kun vuodet ovat edenneet jo pitkälle uudelle vuosituhannelle ja kirja on vasta puolimatkan krouvissa. Viimeiseen vuosikymmeneen mahtuu siis tolkuton määrä pientuotantopelejä. Painotus on ollut mielestäni tarpeellinen, eikä aivan jokaista iOS-sutaisua olekaan tarvinnut noteerata puolen sivun arvoisesti.

Tämä tarkoittaa kokonaisuutena lähes viittäsataa peliteosta, joista leijonanosaa toimittaja on pelannut historiaa tallentaessaan. Muutamia pienempiä pelejä on todennäköisesti taitollisista syistä siirretty kirjan kotisivujen huomaan mutta lähes kaikki kaupallisista kotimaista tekoa olevista peleistä löytyvät kirjan sivuilta. En edes aio arvailla, minkälaista ajallista panostusta näiden kerääminen ja testaaminen on vaatinut. Uskon vakaasti, että ellei tätä työtä olisi tehty nyt, varsinkin alku- ja keskivaiheen peleistä olisi ollut mahdotonta saada tietoa tai lausuntoja vuosikymmenten päästä. Esimerkiksi 80-luvun ensimmäisen aallon auteur Jukka Tapanimäki on jo ehtinyt poistua latausaikojen tuolle puolen ja muutama peliteos oli jo nyt emulaattoreidenkin ulottumattomissa. Sisällön määrä on siitä huolimatta mykistävä ja on merkittävä teko kotimaisen peliteollisuuden synnyn kansantajuistamisessa ja historian tallentamisessa seuraaville sukupolville.

Jos arvosteluosuudet toimivatkin paremmin haku- kuin lukuteoksen kaltaisesti, on kirjaa silti vaikea laskea kädestään kesken aikakauden. Ilmiö on hiukan samankaltainen kuin 80- ja 90-lukujen taitteessa Sanoman julkaisemien pelivuosikirjojen edessä. Vanhemmat pelikonstaapelit löytävät itsensä huokailemasta ”ainiin” ja kuriositeetteja kaipaavat eivät todella pety. Joistakin peleistä tosin huomaa kaipaavansa kuvakaappausta, sekä typografisesti hiukan ongelmallinen tilanpuute on sanellut kirjasinlajeille silmää uuvuttavia reunaehtoja. Teoksen synnyttäjien pieni ydinryhmä näkyy lähinnä viimeisen oikolukukierroksen ja kustannustoimittajan kaipuussa. Taitollisesti ja teknisesti tuotos ei häpeä milliäkään suurkustantamon teokselle. Muutamat maneereista hyppäävät silmille maratonlukemisessa turhan usein toistuvina, mutta pääosin Pelikirja tasapainoilee viihteen ja tietoteoksen välillä kaksinumeroisen kouluarvosanan veroisesti.

Mainos

Sinivalkoinen Pelikirja on omalla alallaan ensimmäinen ja tärkein kotimainen teos, jonka toivon muokkaavan näkemystä siitä, miten suomalaista kulttuurihistoriaa elektronisen viihteen osalta tulee tallentaa. Keskivertokuluttajan ei kuulu kavahtaa tietoteoksen leimaa. Toiveeni on, että tulevaisuudessa jokaisen aikuisen ihmisen yleissivistykseen kuuluvat niin Edvin Laine kuin Stavros Fasoulaskin - samalla viivalla. Kuorikosken kirja on ensimmäinen vakavasti otettava askel tällä tiellä.

L



loading

Otsikot

The Lighthouse Painting

Second Quest

Off-Peak

Night Shift

Ilmainen Internet Arcade

Mass Effect: Paragon Lost

Komea Borderlands-kokoelma

Plug & Play

Vanhojen pelien surullisuus

Höme Improvisåtion

Star Wars: Dark Forces

Devs Play

Star Wars: X-Wing Miniatures Game - minialusten avaruussotaa

Moving Stories

Mega Man 1-9: Super Turbo Remix

Dobble - hoksottimien kilpajuoksu

Ultima 0: Akalabeth

Corto Maltesen ensiesiintyminen

Lionheadin luonnoskirja

Pelimusiikin aarrearkku

The Crew - erämaan kutsu

Oodi odottamiselle

Sivilisaation optimointia Nations-lautapelissä

Pelikoneiden sietämätön rumuus

Liberté, égalité, fraternité: Assassin's Creed Unity

Indiana Jones and the Fate of Atlantis

Älä liiku!

Borderlands: The Pre-Sequel - letkeää tiimiräiskintää

Civilization: Beyond Earth

Timantit ovat ikuisia

Love Letter - rakkauskirjeitä prinsessalle

Muumit Rivieralla

Olipa kerran elämä

Nörtin kymmenen parasta

Uusretro tulee, oletko valmis?

Angry Video Game Nerd: The Movie

KO2PC

Pelimusiikki ennen ja nyt

Rakkaudesta pelimuistoihin

Kaikki alkoi pingiksestä

MouseCraft-älypeli panee rotat ruotuun

Kiilteleviä animetissejä: Sakura Spirit

Minä, mainostaja

Kaunis luotihelvettiräiskintä: Danmaku Unlimited 2

Retrotyylillä leikittelevää 2D-räiskintää: Luftrausers

Lautapelipöydällä Camel Cup -uutuus

Trials Fusion

Grand Theft Anonymous

Sanahyökkäys

Pelimieshahmot

Soturin palkka

Caballerojen koitokset

Polte sielussain

Massayksinpelit

Suunnitelmataloutta

Pohjolan Lapsukset

Eläköön kyynärpäätaktiikka!

Lordien juonet

Autopornoa

Veritrippi

Sininen ja valkoinen pelihistoria

Kissat vastaan vampyyrit

Maailmojen sota

Hassut hurjat hirviöt

Varas tuli, varasteli

Synnin pesä

Tietäjien taistelu

Tiimipelit - osa 3: Ghost Stories

Tiimipelit - osa 2: Pandemic

Tiimipelit - osa 1: Battlestar Galactica

Muoviukot saarnaavat luovuutta taviksille

Taitovisailut

Gaunt’s Ghosts - karskeuden kuninkuusluokka

Robottirallia

Vampyyrilinnan täysremontti

Nörttihuumoria elämässä eksyneille

Robottilogiikkaa

Bittiavaruuden sankarit

Insinöörin Odysseia kohti onnea

Lautapelilahjat - osa 3

Lentävä tappajahai

Linkki nuoruuteen

Lautapelilahjat - osa 2

Nainen joka ei koskaan kasvanut aikuiseksi

Lautapelilahjat - osa 1

Megadrive-retro, osa 2

Knizian hitit - osa 3: Aavikon karavaanit

Ruotsalaiset kaivosmiehet

Omstart! Improvisoi!

Xcom: Enemy Within

Hobitin aika

Knizian hitit - osa 2: Samurai

Langenneen enkelin dramatiikka

Verta, suolenpätkiä ja videopelejä – osa 2: Modernia veripalttua

Tunarimaailmanloppu on lähellä

Verta, suolenpätkiä ja videopelejä – osa 1: Muinaiset verikarkelot

Knizian hitit - osa 1: Tigris & Euphrates

Terveisiä täältä etelästä!

Loogisesti ruutua ruudun perään

Megadrive-retro, osa 1