tutkain

tutkain

Tiimipelit - osa 3: Ghost Stories

Itämaiset kummitus, kung fu ja wuxia -leffat ovat näillä leveysasteilla suhteellisen tuntemattomia, mikä tuo ranskalaisen Antoine "7 Wonders" Bauzan tiimilautapeli Ghost Storiesiin mukavan eksoottisia viboja. Vuonna 2008 julkaistu Ghost Stories lainaa reilusti teemoja honkkarirainoista ja muista kaukomaiden kummajaisista: nimettömän kiinalaiskylän neljä tao-munkkia torjuvat Yhdeksän helvetin herran, Wu-Fengin, lähettämiä aaveita ja hirviöitä, jotka yrittävät löytää Wu-Fengin hautajaisuurnan ja tuoda helvetin maan päälle.

Kummituskylä koostuu yhdeksästä laatasta, jotka kuvaavat jotain merkkipaikkaa, kuten hautausmaata, buddha-temppeliä tai rukouskehää. Taoistien sinisellä, punaisella, vihreällä ja keltaisella värillä merkatut laudat sijoitetaan tiiviisti neliön muotoisen kylän ympärille. Jokaisen munkin laudalla on kolme paikkaa kummituksille, vampyyreille, zombeille ja muille hirviöille. Qi-merkeillä lasketaan munkkien kestopisteet.

Jokaisen vuoron alussa vedetään kummituspakasta mörri laudalle, joten yhdessä kierroksessa kylän ympärille ilmaantuu vähintään neljä (jotkut tuovat kaverinsakin) yliluonnollista uhkaa. Hopping vampiren (leffavinkki: huikea Mr. Vampire -honkkariraina) ja kumppanien hipareilla on neljä pelaajaväriä plus musta. Möröt menevät vapaavalintaiseen paikkaan samanvärisen munkin laudalle - musta tupsahtaa omalle laudalle, jos sillä on tilaa. Aaveen asettelun jälkeen munkki liikkuu kerran ja tekee yhden toiminnon: karkottaa kummituksen tai käyttää kylälaatan erikoistoimintoa.

Karkotuksessa munkki siirtyy kummituksen eteen ja heittää kolmea värinoppaa. Jos oikeata väriä tulee yhtä paljon kuin haamulla on hipareita, haamu katoaa ja laudan paikka vapautuu. Pahoilla monsuilla on 3-4 hiparia, joten niitä ei vedetä pataan pelkällä noppatuurilla. Tulosta boostataan värikkäillä tao-merkeillä, joita hankitaan pääasiassa herbalistin kaupasta - lisäapua irtoaa rukouskehän vaihdettavasta tao-merkistä. Paine kasvaa kummitus kummitukselta, koska rahkeet eivät riitä jokaisen tulokkaan saman tien teilaamiseen. Haamut eivät onneksi vahingoita taoisteja suoraan: vasta kun jonkun munkin kaikki pesät ovat täynnä, uuden kummituksen saapumisen sijaan munkki menettää omalla vuorollaan yhden qi-hiparin.

Pahimpia peruskummituksia ovat aktiiviset aaveet, jotka tuovat korttinsa päälle mustan viittafiguurin, tai kotoisammin ankeuttajan, joka etenee lyhyttä kolmen paikan rataa kylää kohti. Jos ankeuttaja on taoistin seuraavalla vuorolla vielä kuolleiden kirjoissa, figuuri etenee yhden askeleen. Kolmannella askeleella ankeuttajan edessä oleva kyläruutu kipataan ympäri ja sen toimintoa ei voi enää käyttää. Kun kolmas ruutu tuhoutuu, munkit ja elävien maailma on mennyttä.

Toivoton taistelu


Munkkien erilaisille kyvyille on taoisti-laudoissa kaksi vaihtoehtoa. Punainen taoisti lentää yhdessä vuorossa mistä tahansa minne tahansa - laudan kääntöpuolen optiossa punainen munkki siirtää ennen omaa vuoroaan toista sankaria. Muita spesiaaleja ovat muun muassa ylimääräinen karkotusnoppa ja minkä tahansa mörrin voimaa vähentävä loitsulappu. Jokaisella munkilla on harvoin uusiutuva yin yang -lätkä, jolla käytetään mitä tahansa kylälaattaa toisen kerran samalla vuorolla.

Kylän toiminnoista käytetyimpiä apuja ovat herbalistin kauppa ja rukouskehä, koska noppatuurilla ei pitkälle potkita. Noidan majassa laudalta voi poistaa minkä tahansa vakiohirviön, jos uhraa yhden qi-hiparin, mutta noitaa kannattaa harkita vasta kun kaikki paikat uhkaavat täyttyä. Lopun lähestyessä tarvetta tulee usein myös hautausmaalle, jossa kuolleet munkit herätetään henkiin - tässä vaiheessa tosin useimmiten vain enää viivytetään väistämätöntä.

Ghost Storiesissa on syytä pitää karkotustahti keinolla millä hyvänsä tasaisen tiukkana, koska pahojen kummajaisten köniin vetäminen palkitaan: tao-laattoja, qi-kestopisteita ja/tai yin yang -laatta jälleen aktiiviseksi. Ranteet auki -uhrauksista huolimatta järjestäytynyt puolustus muistuttaa hetki hetkeltä enemmän epätoivoista pakkorakojen välissä pyristelyä, mutta mitä pidemmälle jonkin sortin järjestys säilyy, sitä parempia voittosaumat ovat.

Lopputaistelu alkaa, kun kummituspakan pohjakerroksista nousee laudalle joku Wu-Fengin inkarnaatioista, joilla on paljon hipareita ja munkkien kykyjä rajoittavia voimia - bonusinkarnaatio Chuck No-Ricella (heh heh) on viisi punaista hiparia, joten tiimityö on välttämätöntä. Inkarnaation ohella normihaamuja saapuu laudalle kourallinen vielä finaalivaiheessakin, joten pelkkä bossiin keskittyminen onnistuu harvemmin. Kaiken huipuksi inkarnaatio pitää päihittää ennen kummituspakan loppumista.

Ghost Stories on tiimipelien parhaimmiston tapaan normitasolla erittäin vaikea - useimmiten voitto ei liippaa edes läheltä. Vaikeustasoa ruuvataan haluttuun suuntaan taoistien kestopisteiden ja inkarnaatioiden määrällä. Ghost Storiesia entisestään vaikeuttavia ja monimutkaistavia lisäreitä ei tarvitse pitkään aikaan, jos koskaan, hankkia.

Intensiivinen Ghost Stories on tiimipelien eliittiä: taktiikkaa pitää muuttaa tilanteen mukaan, voittoon tarvitaan jokaisen pelaajan 110% panos ja paine kasvaa ihanan inhasti siirto siirrolta. Loitsulappu otsaan ja menoksi!

Petri Heikkinen

Mainos


loading

Otsikot

The Lighthouse Painting

Second Quest

Off-Peak

Night Shift

Ilmainen Internet Arcade

Mass Effect: Paragon Lost

Komea Borderlands-kokoelma

Plug & Play

Vanhojen pelien surullisuus

Höme Improvisåtion

Star Wars: Dark Forces

Devs Play

Star Wars: X-Wing Miniatures Game - minialusten avaruussotaa

Moving Stories

Mega Man 1-9: Super Turbo Remix

Dobble - hoksottimien kilpajuoksu

Ultima 0: Akalabeth

Corto Maltesen ensiesiintyminen

Lionheadin luonnoskirja

Pelimusiikin aarrearkku

The Crew - erämaan kutsu

Oodi odottamiselle

Sivilisaation optimointia Nations-lautapelissä

Pelikoneiden sietämätön rumuus

Liberté, égalité, fraternité: Assassin's Creed Unity

Indiana Jones and the Fate of Atlantis

Älä liiku!

Borderlands: The Pre-Sequel - letkeää tiimiräiskintää

Civilization: Beyond Earth

Timantit ovat ikuisia

Love Letter - rakkauskirjeitä prinsessalle

Muumit Rivieralla

Olipa kerran elämä

Nörtin kymmenen parasta

Uusretro tulee, oletko valmis?

Angry Video Game Nerd: The Movie

KO2PC

Pelimusiikki ennen ja nyt

Rakkaudesta pelimuistoihin

Kaikki alkoi pingiksestä

MouseCraft-älypeli panee rotat ruotuun

Kiilteleviä animetissejä: Sakura Spirit

Minä, mainostaja

Kaunis luotihelvettiräiskintä: Danmaku Unlimited 2

Retrotyylillä leikittelevää 2D-räiskintää: Luftrausers

Lautapelipöydällä Camel Cup -uutuus

Trials Fusion

Grand Theft Anonymous

Sanahyökkäys

Pelimieshahmot

Soturin palkka

Caballerojen koitokset

Polte sielussain

Massayksinpelit

Suunnitelmataloutta

Pohjolan Lapsukset

Eläköön kyynärpäätaktiikka!

Lordien juonet

Autopornoa

Veritrippi

Sininen ja valkoinen pelihistoria

Kissat vastaan vampyyrit

Maailmojen sota

Hassut hurjat hirviöt

Varas tuli, varasteli

Synnin pesä

Tietäjien taistelu

Tiimipelit - osa 3: Ghost Stories

Tiimipelit - osa 2: Pandemic

Tiimipelit - osa 1: Battlestar Galactica

Muoviukot saarnaavat luovuutta taviksille

Taitovisailut

Gaunt’s Ghosts - karskeuden kuninkuusluokka

Robottirallia

Vampyyrilinnan täysremontti

Nörttihuumoria elämässä eksyneille

Robottilogiikkaa

Bittiavaruuden sankarit

Insinöörin Odysseia kohti onnea

Lautapelilahjat - osa 3

Lentävä tappajahai

Linkki nuoruuteen

Lautapelilahjat - osa 2

Nainen joka ei koskaan kasvanut aikuiseksi

Lautapelilahjat - osa 1

Megadrive-retro, osa 2

Knizian hitit - osa 3: Aavikon karavaanit

Ruotsalaiset kaivosmiehet

Omstart! Improvisoi!

Xcom: Enemy Within

Hobitin aika

Knizian hitit - osa 2: Samurai

Langenneen enkelin dramatiikka

Verta, suolenpätkiä ja videopelejä – osa 2: Modernia veripalttua

Tunarimaailmanloppu on lähellä

Verta, suolenpätkiä ja videopelejä – osa 1: Muinaiset verikarkelot

Knizian hitit - osa 1: Tigris & Euphrates

Terveisiä täältä etelästä!

Loogisesti ruutua ruudun perään

Megadrive-retro, osa 1